Suomen puolustusvoimien sotilasarvot ja arvomerkit

Suomen puolustusvoimissa sotilasarvot muodostavat selkeän hierarkian, joka heijastaa sotilaiden asemaa, vastuuta ja koulutustasoa. Sotilasarvot ovat keskeinen osa armeijan järjestelmää, ja niiden tunteminen auttaa ymmärtämään puolustusvoimien rakennetta ja toimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään Suomen armeijan sotilasarvoja, niiden historiaa ja merkitystä.

Tältä sivulta löydät

Meiltä löydät arvomerkit aina Sotamiehestä Everstiin asti, niin täysi- kuin maastovärisenäkin. Tsekkaa M05 arvomerkit

Miehistö

Miehistö muodostaa puolustusvoimien perustan ja määrällisesti suurimman osan henkilöstöstä.

Vaikka miehistön rinnassa ei olisi kulmakaluunoita tai heraldisia ruusuja, ovat he tärkein osa puolustuskoneistoa. Johtajien rooli on mahdollistaa miehistölle tehtävän mahdollisimman tehokas tehtävän suorittaminen.

 

Sotamies

Sotamies on perinteinen ja vanhin sotilasarvo Suomessa. Termi on ollut käytössä satoja vuosia, ja siihen on aikojen saatossa liitetty erilaisia etuliitteitä kuvaamaan erikoistehtäviä:

  • Jääkäri – jalkaväen sotilasarvo, joka juontaa juurensa saksalaisesta Jäger-sanasta (metsästäjä)
  • Tykkimies – tykistössä palveleva sotamies
  • Viestimies – viestiyksiköissä palveleva sotamies
  • Autosotamies – kuljetusyksiköissä palveleva sotamies

Korpraali

Korpraali on miehistön ylin sotilasarvo. Sana on johdettu latinankielisestä sanasta ”caput” (pää), josta se on kulkeutunut italian kautta (”caporale”) ja saksan kautta Suomeen. Korpraali tarkoittaa pienen ryhmän johtajaa, vaikka nykyisessä arvojärjestelmässä se onkin miehistöön kuuluva arvo eikä aliupseeri.

Suomessa korpraalin tyypillinen tehtävä voi olla esimerkiksi partion johtaminen.

Aliupseerit

Alikersantti

Alikersantti on aliupseerien alin sotilasarvo. Se syntyi, kun haluttiin erottaa nuorempi ja vanhempi kersantti toisistaan. Alikersantit toimivat tyypillisesti ryhmänjohtajina.

Jatkosodan aikana aliupseerien arvomerkkejä kutsuttiin kenttäarmeijassa ”maitoviivaksi” – tämä viittaus pohjautuu silloin käytössä olleeseen merkkiin, joka nykyisin vastaa aliupseerioppilaan arvomerkkiä.

Alikersantti täysvärit
Alikersantti täysvärit

Kersantti

Kersantti juontaa juurensa latinan sanasta ”serviens” (oikeudenpalvelija), josta se kulkeutui ranskan kautta (”sergent”) Suomeen.

Kersantit toimivat yleensä ryhmänjohtajina tai joukkueen varajohtajina.

Kersantti täysvärit
Kersantti täysvärit

Ylikersantti

Ylikersantin arvo syntyi tarpeesta erottaa vanhempi kersantti nuoremmasta.

Ylikersantit toimivat tyypillisesti joukkueen varajohtajina tai komppanian vääpeleinä.

ylikersantti täysvärit
ylikersantti täysvärit

Vääpeli

Vääpeli juontaa juurensa saksan sanasta ”weibel” (vaimo, nainen). Historiallisesti vääpeliä on pidetty ”komppanian äitinä”, joka huolehti yksiköstä. Vääpelit toimivat yleensä komppanian vääpeleinä, vastaten yksikön hallinnosta ja huollosta.

Vääpeli täysvärit
Vääpeli täysvärit

Ylivääpeli

Ylivääpeli (lyhenne yliv.) on vääpeliä ylempi sotilasarvo Suomen puolustusvoimien maa- ja ilmavoimissa. Merivoimissa vastaava arvo on ylipursimies. Ylivääpelin arvo sijoittuu vääpelin ja sotilasmestarin arvojen väliin.

Ylivääpelin sotilasarvo palautettiin käyttöön vuoden 2007 alussa, kun Pääesikunta perusti aliupseeriston uudistuksen yhteydessä. Ylivääpelit toimivat esimerkiksi joukkoyksikön toimistoupseerin tehtävissä ja kouluttajina sotilasopetuslaitoksissa.

Myös reserviläinen voidaan ylentää ylivääpeliksi. Tämä edellyttää, että reserviläinen on koulutettu ja sijoitettu sodan ajan puolustusvoimien ylimpiin aliupseerin tehtäviin, kuten perusyksikön vääpeliksi tai aluetoimiston vanhemman toimistoaliupseerin tehtäviin.

ylivääpeli taysvärit
ylivääpeli taysvärit

Sotilasmestari

Sotilasmestari on aliupseerien korkein sotilasarvo Suomen puolustusvoimissa. Sotilasmestarin arvoon voidaan ylentää mestaritason tehtävissä toimiva ja aliupseerien mestariopinnot suorittanut ammattisotilas, joka on hankkinut laajan kokemuksen. Ylennyksen edellytyksenä on aina hyvä fyysinen suorituskyky ja kenttäkelpoisuus.

Sotilasmestarin tehtäviä ovat esimerkiksi joukko-osaston esikunnan toimistoupseerin ja sotilasopetuslaitosten vanhemman kouluttajan tehtävät sekä vartioston johtajan tehtävä. Sotilasmestaria on kutsuttu sotilassanonnan mukaan ”aliupseerien kenraaliksi”.

Sotilasmestarin arvo oli välillä poistettu käytöstä, mutta se palautettiin käyttöön vuonna 2005. Nykyisessä järjestelmässä upseeri on aina aliupseerin esimies ja aliupseeri miehistöön kuuluvien esimies, joten vänrikki (merivoimissa aliluutnantti) on sotilasmestaria ylempi sotilasarvo.

Sotilasmestari täysvärit
Sotilasmestari täysvärit

Upseerit


Upseerit ovat puolustusvoimien korkeimmin koulutettua henkilöstöä, joka vastaa suunnittelusta, johtamisesta ja kehittämisestä.

Vänrikki

Vänrikki on upseerien alin sotilasarvo. Nimi tulee saksan sanasta ”fähnrich” (lipunkantaja). Vänrikit toimivat tyypillisesti joukkueenjohtajina tai komppanian päällikköinä.

vänrkki täysvärit
vänrkki täysvärit

Luutnantti

Luutnantti juontaa juurensa ranskan sanasta ”lieutenant” (sijainen). Se tarkoitti alun perin kapteenin sijaista.

Luutnantit toimivat usein komppanian päällikköinä.

Luutnantti täysvärit
Luutnantti täysvärit

Kapteeni

Kapteeni tulee latinan sanasta ”capitaneus” (pää, päällikkö).

Kapteenit ovat tyypillisesti komppanian päälliköitä tai pataljoonan komentajia.

Kapteeni täysvärit
Kapteeni täysvärit

Majuri

Majuri juontaa juurensa latinan sanasta ”maior” (suurempi). Majurit toimivat tyypillisesti pataljoonan tai rykmentin komentajina.

Majuri täysvärit
Majuri täysvärit

Everstiluutnantti

Everstiluutnantti on johdannainen everstistä, tarkoittaen everstin sijaista. Everstiluutnantit toimivat yleensä rykmentin tai divisioonan komentajina.

Everstiluutnantti taysvärit
Everstiluutnantti taysvärit

Eversti

Eversti tulee ruotsin ja saksan kielistä (överste, oberst) ja tarkoittaa ylintä. Everstit ovat tyypillisesti divisioonan komentajina.

Eversti täysvärit
Eversti täysvärit

Kenraalit

Kenraalimajuri

Kenraalimajuri on kenraalien alin sotilasarvo. Kenraalit-nimitys tulee ranskan sanasta ”général” (yleinen). Kenraalimajurit toimivat tyypillisesti armeijakunnan komentajina.

Kenraaliluutnantti

Kenraaliluutnantti on kenraalin sijainen. Kenraaliluutnantit toimivat yleensä armeijan komentajina.

Kenraali

Kenraali on puolustusvoimien korkein sotilasarvo. Suomessa kenraaliarvoa voidaan täydentää aselajitunnuksella, kuten jalkaväen-, tykistön- tai ilmavoimien kenraali.

Puolustusvoimien komentaja on tyypillisesti sotilasarvoltaan Kenraali (maa- ja ilmavoimat) tai Amiraali (merivoimat)

Muistisääntöjä sotilasarvojen muistamiseen


Legendaarinen iltavapaille pääsemisen ehto on, että osaa nimetä sotilasarvot päivystäjän pöydällä. Näin ainakin 2000-luvun alussa.

Tässä pari muistisääntöä tai ohjetta, jotka voi auttaa tässä tehtävässä.

Korpraali-täysvärit

Miehistö

Miehistön arvot lienee helppo muistaa.
Tyhjä arvomerkki -> sotamies
Yksi kulmakaluuna -> korpraali
valkoinen kaluunaviiva merkin alalaidassa -> aliupseerioppilas.

Kierrepallona aliupseerioppilaskorpraali -> yki kulmakaluuna JA valkoinen kaluunaviiva merkissä.

Kersantti täysvärit

Aliupseerit

Kun jatketaan korpaalista eteenpäin, päästään aliupseereihin.

Muistisääntönä enemmän kulmia, korkeampi sotilasarvo. Jatkona, paksummat kulmat, entistä korkeampi sotilasarvo.
Alikersantti -> kaksi kulmakalunaa
Kersantti -> kolme kulmakaluunaa
Ylikersantti -> neljä kulmakaluunaa

Vääpeli -> yksi PAKSU kulmakaluuna
Ylivääpeli -> yksi paksu kulmakaluuna ja ohut kulmakaluuna
Sotilasmestari -> Yksi paksu kulmakaluuna ja kaksi ohutta kulmakaluunaa

yliluutnantti täysvärit

Komppaniaupseerit

Upseerien sotilasarvoja merkkaa heraldiset ruusut. Kuten aliupseereissa, enemmän merkkejä, korkeampi arvo.

Vänrikki -> yksi ruusu
Luutnantti -> kaksi ruusua
Yliluutantti -> kaksi ruusua, joiden keskellä tanko
Kapteeni -> kolme ruusua

Eversti täysvärit

Esiupseerit

Majuri -> yksi iso ruusu
Everstiluutnantti -> kaksi isoa ruusua
Eversti -> kolme isoa ruusua

Nämä voivat olla tuoreelle varusmiehelle hankala erottaa komppaniaupseerien merkeistä – jos merkit hämmentää, kannattaa vilkaista myös kantajaa. Majurit ovat suurella todennäköisyydellä vanhempia kuin vänrikit.


Kuva: Wikipedia

Kenraalit

Kenraalit tunnistaa todennäköisesti pitkältä, koska heistä huokuu kokemuksen arvovalta. Arvomerkit on helppo muistaa, koska muissa arvomerkeissä ei leijonia löydy.

Prikaatikenraali -> yksi leijona
Kenraalimajuri -> kaksi leijona
Kenraaliluutnantti -> kolme leijonaa
Kenraali -> neljä leijonaa

 

Sotilasarvojen merkitys nykypäivänä

Sotilasarvot eivät ole vain historiallinen jäänne, vaan ne ovat edelleen tärkeä osa puolustusvoimien johtamisjärjestelmää. Ne auttavat tunnistamaan nopeasti henkilön aseman, koulutuksen ja vastuun organisaatiossa.

Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden edetä sotilasarvoissa myös reservissä. Kertausharjoitukset ja täydennyskoulutus voivat johtaa ylennyksiiin, mikä kannustaa reserviläisiä ylläpitämään sotilaallisia taitojaan.

Sotilasarvoihin liittyy myös vahva kulttuurinen perintö, joka näkyy niiden nimitysten historiallisissa juurissa. Monet arvonimet juontavat juurensa vuosisatojen taakse ja kertovat eurooppalaisen sotilasperinteen kehityksestä.

Yhteenveto

Suomen puolustusvoimien sotilasarvot muodostavat monipuolisen ja historiallisesti rikkaan järjestelmän, joka heijastaa sekä kansainvälisiä vaikutteita että suomalaista sotilasperinnettä. Sotilasarvojen tunteminen auttaa ymmärtämään puolustusvoimien rakennetta ja toimintaa sekä arvostamaan sotilaallisen johtamisen perinteitä Suomessa.

Usein kysytyt kysymykset

Q: Mikä on korkein arvo Suomessa?

Korkein sotilasarvo Suomessa on maa- ja ilmavoimissa Kenraali, merivoimissa Amiraali.
Puolustusvoimien komentajan sotilasarvo on tyypillisesti Kenraali tai Amiraali, joka on roolina käytännössä ylipäälliköstä, presidentistä seuraava.

Q: Mikä on sitten on matalin sotilasarvo?

Maa- ja ilmavoimissa miehistön alin arvo on sotamies, merivoimissa vastaava on matruusi.
Miehistö on lähtökohtaisesti sotamiehiä tai matruuseja, mutta heidät voidaan ylentää korpraaleiksi perustuen yksilön suorituskykyyn ja määrätyn tehtävän vaativuuteen. Ylennys korpraaliksi ei vaadi reserviläisiltä kertausharjoituspäiviä, vaan on harkintaperusteinen ylennys.

Q: Haluaisin saada ylennyksen, mutta kertausharjoituskutsuja ei ole näkynyt?

Ei huolta – kertausharjoituspäiviä voi kerätä mm. sotilaallisia valmiuksia (SOTVA) kursseilla, joita Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjestää valtakunnallisesti. MPK-toiminnassa mukana oleminen onkin todennäköisesti paras tapa kehittää reserviläisyyden osaamista ja ne mahdollistavat erikoistumisen uusiinkin aselajeihin, kuin mihin varusmiespalveluksen aikana kouluttautui.

On syytä huomioida, että ylennys ei ole automaatio kertausharjoituspäivistä – osaamisen ja omistautumisen osoittaminen edesauttaa vaativampiin tehtäviin sijoittamista, joka taasen puoltaa ylennysten myöntämistä.